Lauantaina 9.8 koitti se haikea hetki kun ensimmäistä myyntihevosta lähdettiin viemään uuteen kotiin. Jojo tuli tapansa mukaan iloisesti portille katsomaan kun kiinnitettiin traikkua ja pakattiin autoa. Heppa otettiin puomiin vähän puunattavaksi ja rapsuteltavaksi. Piti siinä sitten myös vähän halia ja kuiskutella ohjeita tulevan varalle ihan tippa linssissä. Jojo vaan ihmetteli, että mitähän se mamma siinä höyryää...

Lastaus sujui tavanomaisen nopeasti, aamupalaheinät olivat verkossa traikussa ja sekin varmaan lisäsi hevosen matkustusmotivaatiota. Lauantai-aamun liikenne oli rauhallista ja 180 km matka Prkanmaalle sujui nopsaan Johannan kanssa rupatellessa. Jojo matkusti rauhallisesti, loppumatkasta piti vähän vaihdella jalkaa kun eväät oli syöty ja alkoi olla vähän tylsää.

Hyvien ohjeitten ansiosta löysimme laakista perille, siellä uusi omistaja jo odottikin uutta kumppaniaan innokkaasti. Jojon uusi koti on pikkutallilla kahden vuoniksen seurassa ihan mielettömän hyvien maastojen äärellä, kateeksi kävi kun katseltiin niitä ihania pikkuteitä ja kumpuilevia metsiä. Jojo ihmetteli missä nyt ollaan ja oli vähän jännittynyt. Pienen talutuskierroksen päätteeksi se pääsi laitumelle jaloittelemaan ja napostelemaan vihreää, uudet tallikaverit seurasivat tohkeissaan viereiseltä lohkolta. Parit juoksentelut ja sitten koko porukka rauhoittui syömään. Samoin me päästiin hyvän aamupalapöydän ääreen jutskaamaan uuden omistajan ja tallinpitäjän kanssa. Hyvin olivat samanhenkisiä ja mukavia ihmisiä, olisimme viihtyneet vaikka kuinka pitkään, mutta illalla odotti vielä kotona kengitys- ja raspaussessiot muille hevosille.

Myöhemmin illalla Jojo oli laitettu yhteen vuonistamma Tanjan kanssa ilman mitään ongelmia, niin olivat olleet kuin vanhat kaverukset. Uusi omistaja on tehnyt Jojolla jo maastolenkkejä ja puuhastellut sen kanssa paljon, on tosi ihastunut Jojon ihanan seuralliseen ja uteliaaseen luonteeseen. Se onkin tosi hieno ja mukava hevonen, innolla odottelen sen kuulumisia ja on tosi mielenkiintoista nähdä miten kehittyvät. Ollaan tehty käännytystyötä matkaratsatuksen puolesta, ja se on kai vähän ottanut tulta, saas nähdä nähdäänko heidät joskus matkakisoissa!

Maanantaina 11.8 oli sitten se päivä kun Eleganten ja kaikki muutkin hevoset suuntaavat kotikonnuille. Päätettiin vuokrata kuorma-auto ja hujauttaa koko porukka yhdella kertaa kun Eleganten oli myyty etelään, muuten olisi saatu suhata trailerilla kolme kertaa edestakaisin 1800 kilometrin verran.

Elegantenin lastausharjoittelu oli edennyt loistavasti ja se oli ihan normaali lastata ja kuljettaa trailerilla. Vuokrattu kuorma-auto oli sama millä se meille haettiin, ja siihen lastausta ei oltu harjoiteltu lainkaan. Vähän mietitytti että miten se sinne menee, kun tuodessa se piti työntää sinne traktorilla. Jostain syystä luottamus oli kova ja tiedettiin, että kyllä se kyytiin saadaan. Saatiin kuorma-auto meille jo sunnuntai-illalla, ja päätettiin koelastata koko porukka kertaalleen syömään autoon iltaheiniä, sitten tiedettäisiin mitä aamulla on odotettavissa. Tony marssii sisään reippaasti, Lappista jännitti sen verran että piti kerran kääntyä lastaussillan edestä, mutta mönki sitten kyytiin epäluuloisesti puhisten. Sitten on Elegantenin vuoro. Iso poika suorastaan juoksee sisälle hetkeäkään epäröimättä! Se oli mahtava hetki meidän hevosteluhistoriassa, ihan meinasi liikutus iskeä. Jotain ollaan siis onnistuttu tekemään oikein! Viimeisenä Odin, teräshermoinen kaveri, joka kävelisi empimättä sisään varmaan vaikka helvetin porteista jos sanottaisiin että sinne mennään. Purkukin tapahtuu sopuisasti, kukin omalla tyylillään, eli Tony huolettomasti kolistellen ja muut tarkasti ja varovaisesti.

Aamulla lastaus sujui kuten kenraaliharjoituksissakin. Eleganten seurasi silmä kovana portilla Tonyn ja Lappoonian lastausta ja kun sen vuoro vihdoin tuli se asteli taas yhtään epäröimättä kyytiin. Laitumen portilta sisälle autoon 18:ssa sekunnissa kuten voimme videosta todeta, not bad!

http://www.youtube.com/watch?v=bVcewasEi5I

Johanna lähtee isän kanssa kuorma-autolla, itse otan Hiluxin ja traikun ja suuntaan keulan kohti Lietoa. Matka oli mennyt hyvin ja Eleganten saapui uuteen kotiinsa viiden tunnin ajon jälkeen. Siellä odotti uuden omistajan lisäksi shetlanninponitamma ja pässejä! Pässit vähän kauhistuttivat herra Elegantenia ja se oli vähän pärinöissään. Illalla Eleganten oli päästetty yhteen tamman kanssa ja se oli sujunut ilman ongelmia. Edellisessä paikassa sen paras kaveri oli shettis, joten "pieni" kokoero ei herraa häirinnyt millään tavalla.

Nyttemmin Eleganten on saanut issikkaruunan lisänä laumaansa, ja issikoita on palailemassa laitumelta lisääkin. Johannan mukaan Eleganten on siellä kuin Gulliver lilliputtien maassa, ja siltä se vähän näyttääkin :D Sopuisasti on kuitenkin mennyt, joten ei kai tuossa koolla ole niin merkitystä.

Uusi omistaja on päässyt hyvään alkuun ison pojan kanssa, on maastoiltu ja menty kentällä, uudet hienot kärryt odottavat sopivan kokoisia valjaita niin pääsee myös ajelulenkille. Toivotan uudelle omistajalle paljon hienoja hetkiä komian ruunan kanssa!